IKÄ: 41 v
AMMATTI: Hankepäällikkö
Olen julkisen sektorin puolella toimiva IT-projektien ja hankkeiden ammattilainen. Työelämän ulkopuolella kiinnostuksen kohteina erityisesti yhteiskunta ja historia. Jälkimmäistä olen opiskellut eri näkökulmista myös yliopistossa. Olen ihmisenä generalisti, eli olen kiinnostunut ennemmin hyvin laajasti eri asioista kuin varsinaisesti erikoistunut johonkin tiettyyn teemaan. Politiikassa keskeisin kiinnostukseni suuntautuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella yhteiskunnan kehitykseen ja oikeudenmukaisuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämiseen. Unohtamatta pientä kipinää myös koulutuspolitiikkaan. Helsingissä olen elänyt nyt yli puolet elämästäni, mutta junantuoma muuttaja olen edelleen pohjimmiltani.
Luottamustehtävät ja vapaaehtoistyöt: Tällä hetkellä olen tyytyväinen useiden järjestöjen tai yhdistysten rivijäsen. Parinkymmenen vuoden hyvin aktiivisen luottamus- ja vapaaehtoistyöjakson jälkeen pari välivuotta on ollut sopivaa akkujen lataamista.
VAALITEEMANI
Kestävät ratkaisut ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on merkittävä maailmaamme muuttava tekijä. Sitä ei voi unohtaa muiden kriisien vuoksi. Meidän on edelleen toimittava ns. ”vihreän siirtymän” edistämiseksi ja toisaalta turvataksemme luonnon mahdollisimman monimuotoisen säilymisen. Koska emme täysin voi enää ilmastonmuutosta välttää, on samalla mietittävä, miten varaudumme ajoissa sen aiheuttamiin muutoksiin. Kun samaan aikaan olemme irrottautumassa Venäjältä tulevasta fossiilisesta energiasta, on tilaisuus samalla panostaa uudenlaisiin energialähteisiin sekä energiaa säästäviin ratkaisuihin. Parhaimmillaan samalla voidaan myös luoda uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle.
Suomi muuttuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen lähialueen ulko- ja turvallisuuspoliittista ympäristöä merkittävästi. On erittäin todennäköistä, että Suomi hakee vielä tällä vaalikaudella NATOn jäseneksi. Myös EU on ottanut selvästi aiempaa terävämmän roolin kansainvälisenä toimijana. Seuraavan vaalikauden aikana on löydettävä ja vakiinnutettava Suomen asema muuttuneessa tilanteessa ja uuden ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisun tuomassa tilanteessa.
SOTE toimivaksi
Tällä vaalikaudella on tehty merkittävä SOTE-uudistus. Käytännössä se kuitenkin toteutuu vasta seuraavalla vaalikaudella. Kyseessä on eräs merkittävimmistä palvelu- ja hallintouudistuksista maassamme pitkään aikaan. Se tulee vaatimaan varmasti vielä hienosäätämistä ja kriittistä arviointia seuraavan hallituskauden aikana. On varmistettava, että uudistus ei johda palvelujen saatavuuden eriarvoistumiseen tai heikennä lähipalveluja päätöksenteon etääntyessä suurimmassa osassa Suomea.
Talouden tasapainottaminen oikeudenmukaisesti
Tällä vaalikaudella on kohdattu paljon odottamattomia ja talouteenkin vaikuttaneita haasteita. Sen enempää pandemialle kuin sodallekaan niistä aiheutuneine menoineen ei hallitus ole voinut mitään. Kuitenkin seuraavalla vaalikaudella on varauduttava palaamaan taas normaaliin tilanteeseen, tai ainakin uuteen normaaliin. Siihen tulee kuulumaan valtiontalouden tiukempi hallinta. Vaalikauden aikana on pyrittävä tasapainottamaan talous ja kattamaan vähintään pysyvät velvoittavat menot tuloilla. Tämä on kuitenkin tehtävä mahdollisimman oikeudenmukaisesti kantokyvyn mukaan eikä kohdentamalla keppiä heikommassa asemassa oleville ja porkkanoita rikkaimmille.
Tasapuolinen mahdollisuus työhön ja elämänlaadun parantamiseen
Suomi on periaatteessa tasa-arvoinen maa. Kuitenkin käytännössä meillä on ryhmiä, jotka ovat vähemmän tasa-arvoisia kuin toiset. On löydettävä keinoja, joilla varmistetaan, että jokaisella on tosiasiallinen mahdollisuus löytää työ ja edetä työssään, opiskella ja parantaa elämänlaatuaan riippumatta taustatekijöistä.