Kirjoituksessa kerrotaan Hakaniemen, Kruunuhaan ja Malmin sosialidemokraattien yhteisen opintopiirin tapaamisesta.
Työväen liikkeen kirjastossa keskusteltiin sosialismista, demokratiasta ja hyvinvointivaltiosta
Teksti ja kuvat Heino Ylisipola
Voidaanko demokratia ja sosialismi yhdistää, vai onko se historiakokemuksemme perusteella mahdotonta? Onko kommunismi pilannut termin sosialismi?
Mikä on pohjoismainen hyvinvointivaltio? Se ei ole kapitalismia eikä kommunismia, voisiko sitä kutsua nykyaikaiseksi sosialismiksi.
Työväenliikkeen kirjastossa Helsingin Sörnäisissä näistä teemoista keskustelivat tammikuun puolivälissä 2025 emeritusprofessori Seppo Hentilä, valtiotieteen tohtori, entinen kansanedustaja Erkki Tuomioja ja kaupunginvaltuutettu Thomas Wahlgren.
”Nykyään kukaan ei enää puhu sosialismista. Reaalisosialismia ei näy missään. Vuoden 1918 tapahtumien jälkeen meillä on vierastettu sosialismia ja siitä on ollut vaikea puhua. Meillä Suomessa punainen väri yhdistetään sosialismiin ja kommunismiin, mutta missään muissa maissa ei tehdä niin”, painotti Hentilä avauspuheenvuorossaan.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa republikaanien puolueväri on kirkkaanpunainen. Espanjalaisen Santander-pankin logo on samoin kirkkaanpunainen. Sosialidemokraattien oma tunnus, ruusu, on toki punainen.
Erkki Tuomioja muisteli, että 1970-luku oli sosialismin vuosikymmen. Se oli myös hänen teemanaan vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.
”Vaikka esitin tuolloin sosialismin teemoja, tulin valituksi. Sosialismi-sanaa halutaan tänä päivänä välttää, varsinkin järjestelmänä, mutta sosialistiset arvot ovat edelleen päteviä. Kalevi Sorsa sanoi 1980-luvulla, että demokraattinen sosialismi on pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Tällä hetkellä tuota hyvinvointivaltiomallia murennetaan Suomessa ja Ruotsissa”, muistutti Tuomioja.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että demokratiaa murennetaan myös maailmalla. Miten USA:n presidentin Donald Trumpin politiikka vaikuttaa maailman demokratioihin? Sen näemme seuraavan neljän vuoden aikana.
Disinformaation aika jyllää
Kaupunginvaltuutettu Thomas Wahlgren sanoi, että demokratia ja sosialismi antavat meille laajan ja arvokkaan vapauden, kun maailmalla on menossa disinformaation aika.
”Olen syntynyt 1958 ja minun nuoruuteni kului vaihtoehtoliikkeissä. Muistakaa USA:n edellisen presidentin Joe Bidenin jäähyväispuhe. Hän varoittaa oligarkian syntymisestä Yhdysvalloissa. Miten siellä käy liberaalin demokratian?”
Wahlgrenin mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) leikkaukset edustavat vanhan kokoomuksen kannattajien vahvaa oikeistolaistumista. Meillä on menossa oikeistoradikalisoitumisen aika Suomessa.
Wahlgren arvioi, että Suomessa on jo olemassa jonkinlainen sosialismi: koulut, terveydenhoito, energia, tiet eli asiat, joista yhteiskunta huolehtii.
Tuomioja muistuttaa, että perinteistä luokkajakoa työväenluokkaan ja porvaristoon ei enää ole.
Hentilä sanoo, että Orpon hallituksen tehtävänä on ollut ay-liikkeen saaminen kyykkyyn elinkeinoelämän tahdon mukaisesti ja se on siinä onnistunut.
”Demokratian laajentaminen yrityksiin ja talouselämään on tämän päivän sosialismia, jos niin halutaan nähdä”, muistuttaa Tuomioja.
Hyvinvointivaltion puolustettava
Tuomiojan mukaan tulonjako oli tasaisimmillaan 1970-luvulla, jolloin myös köyhyys väheni.
”Nyt olemme päinvastaisessa tilanteessa, miljardööritaloudessa kuten USA:ssa. Miljardöörivero olisi hyvä ratkaisu Suomeenkin.”
Wahlgrenin mukaan meidän pitäisi vähentää taloudessamme globaalia riippuvuutta. ”Me olemme mukana sosiaalisen median rakenteissa, X ja Facebook, jotka vievät rahaa miljardööreille.”
Hentilä muistuttaa, että ihmiset eivät enää äänestä omien etujensa puolesta. ”Some on sekoittanut pakan.”
”Ihmiset menevät gallupien perässä ja äänestävät niiden mukaan. Se on paha trendi. Ruotsissa on puhuttu funktiososialismista eli siitä, miten talouselämää valvotaan ja mikä siellä on työntekijöiden edustus yrityselämässä ja yritysten päätöksenteossa”, muistutti Tuomioja Suomen ja Ruotsin eroista yrityselämässä.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että työväenliike on ollut Suomessa vahva valistuksen ja sivistyksen liike. Nyt suomalaisia hallitsee klikkimedia eli tilalle on tullut some, jonka takana ovat amerikkalaiset miljardöörit.
Tuomiojan mukaan moni suomalainen äänestää kokoomusta, koska äänestäjä haluaa samaistua sellaiseen puolueeseen, jolla menee hyvin, vaikka se olisi omien arvojen ja etujen vastaista.
Keskustelijat muistuttivat, että kaikkialla demokratioissa kapitalismin kritiikki on nousussa eli maailmassa on käynnissä hyviäkin asioita.