Turvallisuudentunnettamme horjuttavat monet asiat: ilmastonmuutos, virukset, sotaisa naapurivaltio.
Miten löytää asioita, jotka kaiken keskellä ylläpitävät toimintakykyä ja vakautta yhteiskunnassa?
On paljon asioita, jotka meidän on nähtävä, kuultava, tunnistettava ja tunnustettava. Vasta sitä kautta voimme rakentaa yhteiskuntaa, joka toimii pitkäjänteisesti ja kestävällä pohjalla. Näin rakennettu yhteiskunta on vahvempi ottamaan vastaan myllerryksiä ja luomaan yhteistä suuntaa.
Ajattelen, että meidän tulee Suomessa tukea laadukasta tiedettä ja tutkimusta, sillä me tarvitsemme päätöksentekoa, joka nojaa tutkittuun tietoon. Meidän tulee turvata edellytykset kokonaisuuksien ymmärtämiseen, unohtamatta pienempien osatekijöiden merkitystä ja monitieteellistä arviointia.
Mutta on myös mikrotaso, yksittäisten ihmisten elämä, ympäristö ja hyvinvointi. Meidän on luotava järjestelmä, jossa päätöksenteko on aidosti osallistavaa ja läpinäkyvää. On ymmärrettävä, miten suuri merkitys esimerkiksi kaavoituksella ja kaupunkistrategialla eri toimialojen kautta voi olla paikallisella tasolla tavallisten ihmisten ja perheiden elämään. Heidän sivuuttamisensa lisää epäluuloa, katkeruutta, impulsiivista ja disinformaatiolle altista äänestyskäyttäytymistä. Ylikävely on kuin kutsumaton vieras omaan kotiin, sillä lähiympäristö on rakas ja tärkeä. Vaivannäkö tämän asian muuttamiseksi kannattaa, se luo vakautta, luottamusta, turvallisuudentunnetta, rauhaa. Osallistuminen motivoi ja kaupungista tulee yhteisöllinen, ennakoitava ”meidän kylä”, ei ylhäältä johdettu ja etäännyttävä kompleksi.
Mutta palaan makrotason asioihin koko valtakunnan tasolla. Millaista tutkimusta pidän tärkeänä? Mikä tieto on tärkeää tässä ajassa ja tulevaisuudessa? Luettelen muutamia, koska ne ovat mielestäni akuutteja myös päätöksenteon näkökulmasta:
1. Teknologia, tekniikka ja luonnonilmiöt
Suomessa osaaminen ja koulutus on kansainvälistä kärkitasoa. Se kannattelee menestystä myös tulevaisuudessa ja mahdollistaa innovointia. Tähän kannattaa panostaa, mutta samanaikaisesti meidän tulee huomioida paremmin opiskelijoiden terveys ja jaksaminen.
Me tarvitsemme luovuutta ja monipuolisia ratkaisuja, joilla vastata ilmastonmuutokseen ja energiatalouden haasteisiin. Uuden tekniikan on sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin. Samanaikaisesti tarvitsemme laajaa ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä, lajien kato on asia, jolle emme voi kääntää selkäämme.
2. Köyhyystutkimus ja tuloerojen kasvu
Me tarvitsemme tietoa ja ymmärrystä köyhyyden sosiaalisista vaikutuksista, sen aiheuttamista riskitekijöistä ja syrjäytymisestä. Tämä on tärkeää paitsi inhimillisistä syistä, myös yhteiskuntarauhan vaalimisen näkökulmasta. On myös arvioitava tuloerojen kasvun ja kompensoinnin vaikutukset ja mekanismit. Köyhyys, samoin kuin vauraus, periytyy usein. Laadukas varhaiskasvatus, hyvä ja turvallinen peruskoulu, motivoiva jatkokoulutuspaikka, sekä hyvinvoiva, kannustava ja jaksava henkilökunta kaikissa näissä on merkittävä yhdenvertaisuustekijä asiaan liittyen. Mutta on paljon muutakin. On nähtävä yksittäiset perheet, monitahoiset ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavat seikat ja varhaisen tuen ja avun mahdollisuus.
3. Taloustutkimus
Tarvitsemme yhä enemmän suunnittelua, joka huomioi talouden häiriötekijät, olivat ne sitten ilmastonmuutoksen, globaalin markkinatalouden, maahanmuuton tai sotien tai jopa kaikkien näiden yhdessä aiheuttamia. Tämä on nyt poikkeuksellisen tärkeää. On tutkittava joustavia mekanismeja, huomioitava kotimaamme erityispiirteet ja oltava kansainvälisissä pöydissä. On toteutettava hyvin suunniteltua, oikeudenmukaista verotusta ja kestävää taloutta.
Päätöksenteossa on hyvä arvioida tietoa monipuolisesti, hätäily ei yleensä sovi tähän, maltti ja kärsivällisyys kylläkin. Tämä ei tietenkään estä toimimasta rohkeasti, järjestelmällisesti, määrätietoisesti ja päättäväisesti tasa-arvoisemman, oikeudenmukaisemman ja kestävämmän Suomen eduksi sosialidemokraattiseen tapaan yhteistyötä ja kaukonäköisyyttä unohtamatta.
Lue lisää täältä.