Stadinkoillisten tilaisuus Malmitalossa veti salin tupaten täyteen
Stadinkoilliset järjestivät keskiviikkona 20. maaliskuuta 2024 sote-keskustelutilaisuuden Malmitalossa. Keskustelua alustamassa olivat kaupunginvaltuutettu, sotepe-lautakunnan jäsen Sinikka Vepsä, varavaltuutettu Marika Koski ja sairaanhoitaja Eva-Maria Asukas.
Yksi keskeisiä puheenaiheita oli hoitoon pääsyyn Helsingissä liittyvät ongelmat.
Helsingin tilanne poikkeaa muusta maasta
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan jäsen Sinikka Vepsä toi alustuksessaan esiin Helsingin tilannetta toteamalla, että ” Helsingin sotepe-palvelujen toimialan tulos oli 29 miljoonaa euroa, joka oli noin 32 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Toimialan sitova toimintakate toteutui 10 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Tämä tarkoittaa, että Helsingin hyvinvointialueen tilanne on aivan toinen kuin muiden hyvinvointialueiden.”
Helsingin ongelmana ovat olleet muun muassa henkilöstön saatavuus, mistä syystä soten henkilöstökustannukset alittuivat vuonna 2023 reilu 38 miljoonaa euroa. Vastapainona vuokratyövoimakustannukset ylittyivät noin 30 miljoonaa euroa.
Toinen keskeinen ongelma on hoitoon pääsy ja sen jakaantuminen hyvin eri tavoin eri puolilla kaupunkia.
Kiireettömään hoitoon lääkärin vastaanotolle tulisi lain mukaan päästä 14 vuorokauden kuluessa. Tätä mitataan valtakunnallisesti T3-mittarilla. T3-luvulla tarkoitetaan samassa toimintayksikössä toimivien ammattilaisten ajanvarauskirjoilla kolmansien varattavissa olevien kiireettömien vastaanottoaikojen mediaania. Helsingissä tilanne ei ole hyvä: tällä hetkellä Vuosaaressa tuo aika on 45 vrk, Kalasatamassa 43 vrk, Suutarilassa 20 vrk ja Jakomäessä 32.
Keskustelussa tuotiin voimakkaasti esiin myös, että hoitoon pääsy on arpapeliä: jossain hoitoon pääsee heti, jossain joutuu jonottamaan viikkoja.
Sinikka toi esiin myös, että vuonna 2023 kaupunginvaltuuston demariryhmä teki aloitteen terveysasemien toiminnan auditoinnista, jotta saataisi selville, miten toimivat parhaiten toimivat terveysasemat ja voitaisiinko niiden toimintamallia levittää muille terveysasemille. Tämä aloite ei mennyt läpi oikeistopuolueiden vastustaessa.
Nuorisopsykiatrialle äärettömän pitkät jonot
Eva-Maria Asukas on toiminut sairaanhoitajana muun muassa Malmin sairaalan avopsykiatrisella osastolla. Hän toi esiin, että erityisesti psykiatriseen hoitoon pääsy on kriisissä. Pitkät hoitojonot ovat johtaneet siihen, että ongelmat kasaantuvat ja aiheuttavat asiakkaille muun muassa työttömyyttä, velkaantumista, muiden terveyspalvelujen liikakäyttöä. Erityisesti huolestuttaa se, että nuorisopsykiatrialle on äärettömän pitkät jonot.
Hoitajan arkipäivää on se, että yhä enemmän osastoilla tapahtuu itsemyrhayrityksiä. Psykiatrisesta osastohoidosta on tullut raskasta, joten työntekijät eivät jaksa siellä pitkään.
Ratkaisuja ei ole näköpiirissä. Eva-Maria painotti, että jonoissa on eläviä ihmisiä! Perusterveydenhuolto pitää saada mahdollisimman toimivaksi, jotta sen puute ei aiheuta erikoissairaanhoitoon hakeutumista. Perusterveydenhuollon hoitopulut saatava mahdollisimman sujuvaksi.
Rikas mies elää kymmenen vuotta pidempään
” Tiesittekö, että Suomessa köyhä mies kuolee keskimäärin 10 vuotta nuorempana kuin rikas? Suomi on länsimaiden ääripää epätasa-arvossa, kun mitataan sosioekonomisen aseman vaikutusta lääkäripalvelujen saatavuuteen. ” totesi Marika Koski.
Yhtenä syynä tähän on monikanavainen rahoitus: julkinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto ja yksityinen terveydenhuolto. Julkisen terveydenhuollon asiakkaalla ei ole ”appia”, vaan pitää mennä terveysasemalle ja toivoa, että vuorossa oleva hoitaja päästää sinut sisään.
Niin kauan kuin meillä on rajalliset resurssit, on mietittävä, mihin raha laitetaan. Myös terveydenhuollon palvelujen piiriin pääsyn pitäisi olla tasavertaista ja yhtäläistä kaikille!
Helena Ylisipola
puheenjohtaja
Malmin Sosialidemokraatit
Julkaistu aiemmin Koillis-Helsingin Lähitiedossa 10.4.2024