Mitä kuuluu Helsinki

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

Nita Austero, Sinikka Vepsä ja Ville Jalovaara keskustelemassa kuulijoiden kanssa.

Helsinki on Suomen mittakaavassa hyvin toimeen tuleva kaupunki. Helsingin vuoden 2025 budjettineuvotteluissa päätettiin muusta maasta poiketen erityisesti SDP:n valtuustoryhmän ajamana monia hyviä asioita. Tämän vuoksi Helsingissä ei vuoden 2025 aikanakaan oteta käyttöön terveyskeskusmaksua. Terveyskeskusmaksuista on Helsingissä luovuttu vuonna 2013. Jo tuolloin tämän SDP:n tavoitteen toteutuminen oli ison taistelun tulos.

Hoitotakuu toteutuu Helsingissä muuta maata parempana: hoitajan vastaanotolle on päästävä kiireettömään hoitoon 14 vuorokaudessa. Orpon hallituksella on tahtotila romuttaa koko hoitotakuu ja pitkittää sitä jopa kolmeen kuukauteen. Lisäksi ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus tulee Helsingissä säilymään luvussa 0,65, kun muualla maassa se on hallituksen vaatimuksesta laskettava lukuun 0,60. Tällä on iso merkitys sekä asukkaiden hyvinvointiin että työntekijöiden jaksamiseen.

Lisäksi kaupungin työntekijöiden palkka ja pito -ohjelmalle saatiin varattua viiden miljoonan euron määräraha.

Helsingin alueellisen eriytymisen torjuminen on yksi kaupungin keskeisimmistä tehtävistä tulevina vuosina. Asuinalueita ei saa päästää eriarvoistumaan, vaan jokaisen alueen asukkaiden käytössä pitää olla toimivat ja laadukkaat palvelut.

Edellä mainitut asiat ovat todella hienoa päätöksiä helsinkiläisten näkökulmasta.

Keskustelussa tuotiin myös esiin asuntotilanteen vaikeutuminen. Asunnottomien määrä Helsingissä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun mm. hallituksen asumistukileikkausten vuoksi. Yksistään Helsingissä asunnottomien määrä on kasvanut tämän vuoden aikana 26 prosenttia.

Kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnittelu ja kaavoitus ovat usein keskeisenä keskustelunaiheena, niin tässäkin tilaisuudessa. Vihreät ovat olleet kaupunkisuunnittelusta vastaajina Helsingissä usean vaalikauden ajan. Tämä näkyy muun muassa siinä, että valtaosa kaupungin investointimäärärahoista kohdennetaan massiivisiin rata- ja baanahankkeisiin. Niissä suositaan asuinalueilla erittäin tiheää rakentamista ja laajojen, lähellä kaupungin keskustaakin olevien, peltoalueiden suojelua. Malmilla painotettiin vihreitä inhimillisen mittakaavan asuinalueita, luontoa ja puistoja, ei tyhjiä peltoja!

Lopuksi keskusteltiin lasten ja nuorten tilanteesta ja siitä, miten turvata kaikille lapsille mielekästä tekemistä ja harrastamista.

Helena Ylisipola

tilaisuuden puheenjohtaja