Suomi oli tasa-arvoajattelun edelläkävijä 1900 -luvun alussa — mutta ei ole enää
Suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä Euroopassa äänioikeuden vuonna 1906 ja se on johdattanut ajatukseen, että Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole. Euroopan Union (EU) maista Suomi sijoittuu tasa-arvovertailussa sijalle kahdeksan.
Suomea paremmin tasa-arvo toteutuu esimerkiksi Espanjassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Irlannissa.
Petteri Orpon hallituksen päätösten seurauksena sukupuolten välinen tasa-arvo heikkenee edelleen. Esimerkiksi irtisanomissuojan heikentäminen ja määräaikaisten työsopimusten lisääminen kohdistuvat erityisesti naisvaltaisille aloille.
Hoivatyön arvo on tunnustettava — hoiva ei ole kuluerä
Naisten tuottama hoiva on keskeinen tekijä toimivassa ja hyvinvoivassa yhteiskunnassa. Naiset hoivaavat lapsia sylivauvasta aikuisteen, opettavat lapset lukemaan ja laskemaan, sairauden sattuessa autetaan parantumaan ja ikäihmisten arkea helpotetaan moni toimin.
Osa naisten tuottamasta hoivasta on kotona tehtävää ilmaista työtä ja osa palkkatyötä päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja ikäihmisten palveluluissa. Kummallekin hoivan muodolle on yhteistä, ettei sillä ole arvoa. Hoivatyö nähdään edelleen ainoastaan kulueränä, joka tulee minimoida.
Hoiva ja hoivan arvostaminen on tasa-arvon kysymys ja sen merkityksen tunnistaminen on keskeistä poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Hoiva onkin tunnistettava arvokkaaksi työksi, josta kaikki suomalaiset, ei vain naiset, ovat vastuussa.
Niin kauan kuin hoiva on näkymätöntä, tasa-arvo on keskeneräistä!
Tarja Vainiola, FT