Hallitus leikkaa julkisen terveydenhuollon rahoitusta ja kasvattaa yksityisen terveydenhuollon rahoitusta
Valinnanvapauskokeilussa mahdollistetaan yli 65-vuotiaille yksityislääkärin käyttö julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen hinnalla. Lisäksi käyttäjät saavat nykyistä suuremmat korvaukset lääkärin määrämistä tietyistä tutkimuksista, kuten sydänfilmi ja keuhkokuva.
Kokeilussa kasvatetaan yksityisen terveydenhuollon rahoitusta ja pienenetään merkittävästi asiakkaiden omavastuuosuutta eli käyntimaksua. Samanaikaisesti hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan ja kasvatetaan julkisen terveydenhuollon käyntimaksuja.
Yksityisessä terveydenhuolossa on ylitarjontaa, mikä näkyy päivittäin satoina käyttämättöminä lääkärinaikoina. Yksityisen terveydenhuollon lääkärille saa ajan vaikka samalle päivälle eikä viivettä ole. Orpon hallituksen tavoitteena on kuitenkin kasvattaa yksityisen terveydenhuollon palvelujen käyttöä. Lääkäripalvelujen saatavuus on ongelma ainoastaan julkisessa terveydenhuollossa, jonka toimintaedellytyksiä Orpon hallitus heikentää vähentämällä rahoitusta ja kavattamalla hoidon odotusaikaa.
Kokemuksesta tiedetään, että yksityistä terveydenhuoltoa käyttävät varakkaat henkilöt, eikä lääkärissä käyntien määrä ole sidoksissa lääkärinpalkkiosta maksettavan Kela-korvauksen suuruuteen. Yli 65-vuotiaasta väestöstä noin 25 % eli 340 000 henkilöä käyttää yksityistä perusterveydenhuoltoa eli suurin osa tästä väestöryhmästä käyttää julkista perusterveydenhuoltoa. Valinnanvapauskokeilun tavoitteena on kasvattaa merkittävästi yksityislääkärin käyntimääriä, niin että yksityislääkärit tuottaisivat suurimman osan yli 65-vuotiaiden perustervydenhuollon lääkärikäynneistä.
Mitä seurauksia yksityislääkärien käyntimäärän kasvattamisesta on terveskeskuksille?
On selvää, että merkittävä yksitysilääkärien käyntimäärien kasvattaminen ei ole mahdollista ilman lääkärien määrän lisääntymistä yksityisessä terveydenhuollossa.
Yksityisissä terveydenhuollon organisaatioissa, kuten Terveystalo tai Mehiläinen, lääkärit työskentelevät pääasiassa yksityisyrittäjinä. Suurin osa (88 %) yksityisistä terveydenhuollon yrityksistä onkin sivu- ja osa-aikaisten yksityislääkäreiden hallinnassa. Yksityisen terveydenhuollon käyntimäärien lisääminen mahdollistaa helposti lääkäreille työn painopisteen siirtämisen julkisesta terveydenhuollosta yksityiseen terveydenhuoltoon. Seurauksena on lääkärien saatavuuden heikkeneminen julkisessa terveydenhuollossa, joka jo nyt kärsii lääkäripulasta.
Valinnanvapauskokeilun vaikutukset terveyden eriarvoisuuteen
Suomi on terveyden suhteen epätasa-arvoinen maa. Varakkaan väestönosan elinajanodote on selkeästi pidempi kuin köyhien. Lisäksi tavallisten sairauksien, kuten parkinsonintauti ja suolistosyöpä, hoitotulokset ovat varakkailla parempia kuin köyhillä.
Valinnanvapauskokeilussa nykyiset yksityisen terveydenhuollon asiakkaat todennäköisesti jatkavat yksityisen terveydenhuollon käyttöä ja saavat merkittävän alennuksen käyntimaksuihin. Uusia käyttäjiä yksityiseen terveydenhuoltoon siirtynee lisäksi keskituloisista. Julkiseen perusterveydenhuoltoon jäävät monisairaat ja haavoittuvassa asemassa olevat.
Hyvinvoiva väestönosa pääsee viiveettä lääkärinvastaanotolle, mutta sairaimmat ja haavoittuvassa asemassa olevat voivat joutua odottamaan hoitoa hallituksen pidentämän hoitotakuun ajan eli kolme kuukautta. Valinnanvapauskokeilun seurauksena terveydenhuollon palvelujen saatavuus eriytyy väestöryhmien välillä, ja terveyden epätasa-arvo jatkaa kasvua.
Tätä nykyhallituksen edistämää epätasa-arvon lisäämisen kierrettä vastaan on nyt taisteltava!
Tarja Vainiola, Malmin sosialidemokraatit