Kaupunkisuunnittelu kiinnostaa – apulaispormestari Laisaari vastaili asukkaiden kysymyksiin
Maanantaina 27. huhtikuuta keskusteltiin Malmitalossa apualaispormestari Laisaaren johdolla kaupunkisuunnittelusta. Kolme asiakokonaisuutta oli kysymyksissä erityisen kiinnostuksen kohteina: Datakeskukset, ylikorkea rakentaminen ja palveluverkko.
Koillisen suurpiirin alueelle suunnitellaan kahta datakeskusta.
Toinen Malmin lentokentän etelälaidalle tulevaan ns. energiakortteliin, Se on noin 100 megawatin datakeskus ja toinen, vasta hiljattain tietoon tullut Heikinlaaksoon, luonnonsuojelualueen reunamille kaavailtu noin 120 megawatin datakeskus.
Isoihin kaupunkeihin tulevia datakeskuksia perustellaan sillä, että kaupungissa niiden tuottama hukkalämpö voidaan käyttää hyödyksi kaukolämpönä. Helsinkiin on Laisaaren mukaan kaavailtu tulevina vuosina 5 – 7 datakeskusta. Nyt koilliseen suunnitellut tulevat melko lähelle toisiaan ja asutuksen keskuuteen.
Suunnitelma herätti monenlaisia kysymyksiä ja huolta. Kysyttiin muun muassa keskusten aiheuttamasta valtavasta energiankulutuksesta, kestääkö Helsingin energiaverkko, mistä saadaan keskusten tarvitsema valtava vesimäärä, miten jätevedet puhdistetaan ja mihin ne johdetaan. Lisäksi todettiin, että datakeskusten aiheuttama melu häiritsee niiden lähialueiden asukkaita.
Kysyttiin sitä, onko kaupungilla olemassa pidemmän tähtäimen strategia tai suunnitelma datakeskusten kustannuksista ja hyödyistä. Nyt tuntuu siltä, että niitä halutaan rakentaa tai ainakin varata tonttimaata niiden rakentamiseksi ilman kunnon suunnitelmaa.
Kaupungin kerro kantasi -palvelussa voi ottaa nyt kantaa Heikinlaakson datakeskus-hankkeeseen ja siihen onkin tullut muutaman päivän aikana jo useita satoja kommentteja. Kommentointiaika on hyvin lyhyt, vain 6. toukokuuta 2026 saakka.
Kaavoituksesta ja rakentamisesta
Laisaari totesi, että Helsingin suurin haaste juuri nyt on, että rakennusprojektit eivät käynnisty ja että kohtuuhintaista asuntokantaa ei tuoteta riittävästi. Syynä on Suomen taloudellinen tilanne. Valmiita kaavoja on nyt valmiina noin kahdeksitoista vuodeksi, joten kaavoitus ei jumita rakennusprojekteja.
Malmin alueella ja muuallakin koillisessa suurpiirissä herättää ihmetystä halu rakentaa vanhan matalan kaupunkirakenteen joukkoon yksittäisiä, poikkeuksellisen korkeita taloja. Asukkaat haluaisivat säilyttää perinteisen kylämäisen tunnelman ja vielä olemassa olevia pientaloalueita.
Laisaari totesi, että demareiden vaalivoiton myötä kaavoitusta muutetaan siten, että myös säilytetään asuinalueiden omaleimaisuutta ja toteutetaan matalampaa rakentamista. Hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle, kuten radan varrelle, rakennetaan kuitenkin tiiviisti ja korkeasti.
Palveluverkko mietityttää.
Vaikka Laisaaren johtama kaupunkiympäristön toimiala vastaakin vain siitä, että kaavoituksella voidaan toteuttaa muiden toimialojen ilmoittamat palvelurakentamisen tarpeet, keskusteltiin myös palveluverkosta.
Vain muutama päivä ennen tilaisuutta Helsingin Sanomat uutisoi sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkosta. Uutisen mukaan itäisessä ja koillisessa Helsingissä toteutetaan suuret keskitetyt terveys- ja hyvinvointiasemat ja lakkautetaan suuri joukko alueellisia, pienempiä palvelupisteitä.
Pohjoisessa ja läntisessä Helsingissä saavat pienet lähipalvelupisteet kuitenkin jatkaa toimintaansa. Tämä koettiin epäoikeudenmukaisena.
Kysymyksiä ja keskusteltavaa olisi vielä ollut paljon enemmänkin, mutta aika loppui kesken!
Muistiin merkitsi Helena Ylisipola, Malmin Demarit