Julkiseen terveydenhuoltoon on koko hallituskauden ajan kohdistettu leikkauksia. Samaan aikaan yksityisen terveydenhuollon rahoitusta on lisätty. Hallituksen päätös nostaa yksityisen terveydenhuollon kelakorvauksia osoitti, ettei yksityisen terveydenhuollon asiakaskunta laajentunut. Vaikutuksena oli ainoastaan se, että aiemminkin yksityisiä palveluita käyttäneet saivat hinnanalennusta ja valtion menot kasvoivat.
Rahansiirtoja julkisesta terveydenhuollosta yksityiseen
Kun yksityisen terveydenhuollon asiakkaille kohdistettiin hinnanalennuksia, niin julkisen terveydenhuollon asiakkaille kohdistettiin merkittäviä hinnankorotuksia. Hintoja on korotettu vuoden 2023 tasosta jopa lähes 90 % ja sen lisäksi tuotu uusia maksuja, kuten yli 60 euron erityistutkimusmaksu. Samalla hallituksen näkemyksen mukaan on oikein, että työterveyshuollon palvelut ovat käyttäjille maksuttomia.
Rahoituksen vieminen hyvinvointialueilta ei ole ainoa julkisen terveydenhuollon käyttäjiin kohdistunut kurjistus. Hallituksen mielestä on oikein, että julkisen terveydenhuollon asiakkaat odottavat kolme kuukautta perusterveydenhuollon vastaanotolle pääsyä, kun yksityisen ja työterveyshuollon asiakkaat pääsevät viiveettä lääkärin vastaanotolle.
Palveluita karsitaan ilman ymmärrystä seurauksista
Uusimpana keinona julkisen terveydenhuollon romuttamiseksi on palveluvalikoiman karsiminen. Sanotaan, että hoitojen karsiminen kohdistuu hoitoihin, jotka eivät ole vaikuttavia tai kustannusvaikuttavia. Ongelma on se, ettei saatavilla ole kattavasti tietoa hoitojen vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta etenkään pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi hormonikierukkojen yleistymisen myötä kohdunpoistojen määrä väheni merkittävästi. Katsottiin, että hormonikierukka on kustannusvaikuttava hoitomuoto verrattuna kohdun poistoon. Kohdun poistojen väheneminen näkyy nyt kasvaneena määränä kohdun runko-osan syöpiä.
Rahaa riittää – mutta ei julkiseen terveydenhuoltoon
Hallituksen perusteluna julkisen terveydenhuollon näivettämiselle on rahan puute. Samanaikaisesti puolustusmäärärahat ovat lisääntyneet 1,6 miljardia, poliisin määrärahat172 miljoonaa, rajavartiolaitoksen määrärahat 28 miljoonaa ja oikeuslaitoksen määrärahat 62 miljoonaa. Yksityiseen terveydenhuoltoon on panostettu 107 miljoonaa ja työterveyshuoltoon 500 miljoonaa. Näistä ainoastaan julkinen terveydenhuolto on ollut leikkausten kohteena.
Tarja Vainiola,
Malmin Sosialidemokraatit